Aloin etsiä työpaikkoja oppaana, ja yhtenä yönä löysinkin Lapland Safariksen työnpaikkailmoituksen. Laitoin saman tien hakemuksen, osallistuin etähaastatteluun Islannista ja pian sain kuulla, että minulle oli työpaikka Suomessa. Kun palasin Islannista kotiin, kerroin lähipiirilleni uutiset: aioin lopettaa työt ja muuttaa Lappiin. Perheeni oli järkyttynyt, mutta onnellinen, koska toteutin unelmiani. Seuraavana talvena muutin Ylläkselle, johon rakastuin heti. Vaikka pidin Barcelonan hektisyydestä, se oli myös stressaavaa, ja Lapissa tunsin vihdoin olevani oikeassa paikassa. Halusin nimenomaan Ylläkselle, koska kaipasin pois suurista kaupungeista, ja Rovaniemikin tuntui liian isolta. Sen talven jälkeen olen joka vuosi palannut Ylläkselle, ja vuodesta 2019 asunut pysyvästi Suomessa.  

Olen työskennellyt vuosien aikana monipuolisesti erilaisissa tehtävissä: oppaana, front deskissä ja koordinaattorina. Työtehtävissä olen oppinut paljon yrityksestä ja siitä, kuinka eri osa-alueet toimivat. Monipuolisen kokemuksen vuoksi minulle tarjottiin paikkaa esihenkilönä, jonka myötä sain enemmän vastuuta ja esimerkiksi ryhmien ja oppaiden koordinointia. Meillä on töissä tiivis tiimi, ja on ihanaa, että samat ihmiset palaavat joka vuosi uudestaan samaan paikkaan, ja mukaan tulee myös paljon uusia. Minulle tämä on unelmien työ ja työpaikka: saan työskennellä ihmisten kanssa ja olla ulkoilmassa joka päivä! Viihdynkin paljon paremmin raikkaassa 25 asteen pakkasessa kuin 25 asteen helteessä. Nautin talvesta liikkumalla monipuolisesti luonnossa. Varastostani löytyy kaikki mahdolliset sukset laskettelusta maastohiihtoon; viimeisimpänä opettelin hiihtoa koiran kanssa – myös koirani on hulluna lajiin!  

Teen Lapissa ainakin toistaiseksi kausiluontoista työtä. Työaikani on lokakuusta huhtikuulle, ja lopun ajan asun Turussa. Joskus kesäkausina teen oppaan töitä muualla, esimerkiksi viime kesänä Afrikassa. Kausityö mahdollistaa työskentelyn intensiivisessä jaksossa puoli vuotta, jonka jälkeen on mahdollisuus tehdä muuta. Kiireisimpinä talvikuukausina työpäivät voivat olla pitkiä, mutta niiden jälkeen saatamme lähteä porukalla illalliselle tai ulkoilemaan – ja esimerkiksi ihailemaan revontulia. Kun valo lisääntyy kevättä kohden, myös työnteko kevenee.  

Olen opiskellut suomen kieltä ja etenkin korona-aikana, kun Lappi oli täynnä suomalaisia matkailijoita, opin yleisimpiä fraaseja kuuntelemalla. Tällä hetkellä suurin osa kollegoista ja asiakkaista on kansainvälisiä. Tavoitteeni on oppia seuraavan viiden vuoden aikana sujuvaksi suomen kielen puhujaksi. Myös tietämykseni Suomesta on kasvanut. Ensimmäisenä vuonna kerroin asiakkaille lähinnä niitä asioita, joita minulle oli opetettu, mutta viiden vuoden jälkeen pystyn jo kertomaan omia havaintojani: miten asun, millaisia suomalaiset ovat ja opetan myös jotain suomalaisia sanoja. Parasta on, että matkailijat eivät halua vain nähdä huskyja tai poroja, vaan myös oppia paljon uutta!